Saariselän historia
Saariselän matkailukylän alkuvaiheita
Saariselän historia -sivulla kerrotaan Saariselän matkailukylän lumoavasta lähihistoriasta.
Saariselän historian mielenkiintoisiin vaiheisiin voi tutustua tarkemmin sivustolla Saariselän historiaa
Kaunispäänojan alkulähteille nousi ensimmäinen rakennus ”matkailumaja”
Kaunispään huipun mahtavat näkymät idässä siintäville tuntureille, ovat aina kiehtoneet kauneuden nälkäisiä lapin matkailijoita.
Avara tunturimaisema on lumonnut matkailijoita kauneudellaan jo kauan
Luonteva kehityssuunta alueelle oli matkailijoita varten suunnatut majoitustilat ja muut palvelut. Suomen Matkailuliiton omistama Kaunispään Alamaja aloitti toimintansa maaliskuussa 1949 Kaunispään ja Urupään välisessä kurussa. Kaunispäänojan alkulähteillä sijaitseva paikka on nykyisen tien itäpuolella. Samassa kohdassa on edelleen tuon kurun ainoat rakennukset. Parakkimaisella rakennuksella on mielenkiintoinen historia, siitä lisää seuraavassa kappaleessa.
Kuvateksti: Saariselän ensimmäinen matkailumaja Kaunispäänojan alkulähteillä
Kaunispään alamajan vaiheet
Sotilaskanttiinina Rovaniemellä
Ensimmäinen sijoituspaikka oli jossain Rovaniemen lähistöllä. Siellä rakennus toimi saksalaisten sotilaskanttiinina toisen maailmansodan aikana.
Hotelli Pohjanhovin leipomona
Seuraavaksi parakkimainen rakennus siirrettiin sodan jälkeisestä tuhkasta nousevan hotelli Pohjanhovin leipomoksi. Rakennus toimi todennäköisesti myös majoitustiloina ennen uuden hotellirakennuksen valmistumista.
Viimein Kaunispään Alamajaksi matkailijoiden käyttöön
Viimein siirto tehtiin vuonna 1949, kun rakennus siirrettiin Saariselän Kaunispään Alamajaksi matkailijoiden käyttöön. Kaunispään Alamajan matkailukäyttö lopetettiin joskus 60-luvun lopulla, mutta vasta keväällä 1984 itse rakennus purettiin.
Jos joku tätä lukiessa muistelee nähneensä ”Alamajan” niin se on hyvinkin mahdollista.
Kaunispään Alamajan elinkaari oli tullut määränpäähänsä. Uudempien rakennusten ja entistä ehompien matkailupalveluiden aika oli koittanut.
Kuvateksti: Talvinen tunturimaisema avautuu uljaana kohti Urho Kekkosen kansallispuiston korkeinta tunturia, Sokostia.
Kaunispään Ylämajan rakennustyöt loppuivat veden puutteeseen vuonna 1950
Jos palovartijan majaa ei lasketa, niin Saariselän historian ensimmäinen rakennushanke Kaunispään huipulle oli Lapin Lasten Ystävien tunturimaja vuonna 1950.
Puutavara oli sahattu ja kuljetettu jo paikanpäälle, kunnes huomattiin että veden saanti huipulle ei ollut mahdollista silloisissa olosuhteissa. Hanke loppui siihen.
Rakennuspuiden kuljetus huipulle onnistui, mutta veden kuljetus ei onnistunut ponnisteluista huolimatta.
Rakennustyötä jatkoi Lapin Matkailijayhditys vuonna 1952
Puutavarat osti Lapin Matkailijayhdistys ja talvella 1952 Kaunispään huipulle kohosi komea kaksikerroksinen hirsimaja, harjalle tehtiin lasinen palovartijan koppi.
Kuvateksti: Tunturipuron solinaa Saariselän kultapuroilla. Jo kultakuumeen alkupuolella kullan huuhdontaan käytettiin puista ränniä.
Tuberkuloosista toipuvien lasten tunturimajasta Saariselän Retkeilykeskukseksi
Lapin Lasten Ystävät -yhdistys etsi edelleen sopivaa paikkaa, vähävaraisten ja tuberkuloosista toipuvien, lasten kesäleiritoiminnan järjestämistä varten ja löysikin sopivan paikan.
Laanilan Tunturimaja valmistui vuonna 1953
Luttojoen varrelle, Kaunispään eteläpuolelle. Tunturimaja oli lasten kesäleiritoiminnan lisäksi myös kesä- ja talviretkeilijöiden vilkkaassa käytössä.
Tulipalolta säästynyt Luttotupa muistuttaa ohikulkijoita historiasta
Leirikeskus tuhoutui tulipalossa vuonna 1958. Palolta säästyi vain kolme rakennusta ja yksi niistä on Luttojoen törmällä edelleenkin kököttävä hirsinen saunarakennus.
- Se on juuri se sama Luttotupa, jonka ohi ahkerasti hiihdetään.
Virkamiesliitto osti jäljelle jääneet majat ja maa-alueet. Liitolla oli jäsenistölleen majoitustiloja jo ennestään siinä lähellä.
Modernit majoitus- ja ravintolatilat 60 -luvulla
Seuraavalla vuosikymmenellä (60-luvulla) paikalle kohosi modernit majoitus- ja ravintolatilat, tietenkin silloisessa mittakaavassa. Alkuperäiseltä nimeltää Saariselän retkeilykeskus, sittemmin Saariselän Tunturihotelli ja nykynimeltään Santa’s Hotel Tunturi.
Kuvateksti: Saariselän tuntureilla on kuusen pohjoisin esiintymisalue. Näitä tunturin tuiskeessa kasvia sitkeitä kuusia kutsutaan kynttiläkuusiksi.
Laanilaan moderni hotelli
Vielä vähän lisää Lapin Lasten Ystävien toiminnasta, joka on oleellinen osa Saariselän historiaa ja alkutaipaletta.
Kesäleireille ei ollut enää tarvetta terveydenhuollon ja yleisten elinolosuhteiden parannuttua.
Lapin Lasten Ystävien -yhdistys rakennutti tulipalon (1958) jälkeen vakuutuksesta saaduilla korvausrahoilla Laanilaan modernin hotellin. Omistajan vaihdoksen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) yhteydessä vuonna 1961 hotellin nimeksi tuli Laanihovi. Uuden hotellin ympäristöön alkoi pian nousta useiden eri firmojen majoja, jotka olivat usein tarkoitettu henkilökunnan virkistyskäyttöön.
Kuvateksti: Talvinen tunturimaisema
Kiilopään tie vei autiotuvalle ja koulutuskeskukseen
Kiilopäälle vievä tie rakennettiin vuonna 1963. Samana vuonna Suomen Latu pystytti sinne autiotuvan ja kului vain vuosi eteenpäin kun Kiilopään koulutuskeskus avattiin.
Saariselän historian ensimmäinen postitoimisto
Postitoimisto perustettiin Kaunispäälle 1.5.1956 ja alas kylälle vasta 1.12.1959.
Saariselän kehittäminen matkailualueeksi alkoi v. 1969
Saariselän kehittyminen varsinaiseksi matkailualueeksi, katsotaan alkaneen kuitenkin vasta ihan 1960-luvun lopulla. Tarkemmaksi ajaksi voisi sanoa vuoden 1969. Silloin oli useiden eri tahojen yhteinen kokous, jossa yksimielisesti päätettiin että alueelle on laadittava käyttösuunnitelma.
Saariselän historiasta kiinnostuneille, kirjavinkkinä Seppo Partasen kirja: Magneettimäestä matkailukaupungiksi.
Kuvateksti: Kelolampi Saariselän kylällä. Takana siintää Iisakkipää tunturi hiihtohisseineen.